Sissistäkö pelastuskoira?

Hämeenlinnan Etsintäkoirat ry. järjesti 19 - 21.10.2001 Janakkalassa Mallinkaisten leirikeskuksessa pelastuskoira-aiheisen viikonloppuleirin. Leiri oli suunnattu kaikille pelastuskoiratoiminnasta kiinnostuneille ja sisälsi tuhdin teoriittisen luento-osuuden unohtamatta käytäntöä. Itse menin leirille toivoen saavani kipinää pelastuskoiratoimintaan ja innostuinkin aiheesta. Ikävä kyllä leiri järjestettiin näin loppusyksystä, eikä alkukeväästä, joten talvikausi alkaa ja meneekin ihan tottistreenauksena.

Leirillä sai myös hyvän tilaisuuden tutustua toiminnan "grand old man:hin"; Jorma Lankiseen ja Olli-pappaan, joista jälkimmäinen osottautuikin kaiken lisäksi loistavaksi kokiksi! Ja vierailevista luennoitsijoista löytyi myös pääkaupunkiseudulla toimivia henkilöitä joiden ryhmään aionkin mennä. Onhan se helpompaa aloittaa toiminta jo tutuksi käyneen henkilön vetämässä ryhmässä kuin mennä sokkona etsimään treeniporukkaa.

Suurin yllätys leirillä oli omalta osaltani se, että olin aiemmin kuvitellut Sissin olevan vankka jälkikoira, jonka kirsua ei saa ylös maasta millään keinolla. Mutta hyvinhän se Eevan nupelo suoriutui hausta ja raunioista. Jopa niin hyvin, kun yöllä kello 22 jälkeen menimme pilkkopimeään erittäin vaikeakulkuiseen maastoon etsimään kadonnutta "dementikkoa" Sissi teki leirin ennätyksen - maalimies löytyi 4,5 minuutissa! Ja Sissin leirikavereista löytyi monta hakukonkaria kaiken lisäksi. Voipi olla, että osuutta loistavaan suoritukseen oli myös koiran ohjaajan ja kartanlukijan hyvässä toimintasuunnitelmassakin… Jos tälläisestä suorituksesta ei kipinää tule pelastuskoiratoimintaan niin mistä sitten?



Leirin viimeisenä päivänä menimme treenaamaan Hämeenlinnan raunioradalle. Pääkaupunkiseudun radat kyllä kalpenevat tämän radan vierellä! Se oli äärimmäisen laaja alue, mistä löytyi toinen toistaan hankalampia piiloja. Mikäli jo nyt treenaat raunioilla suosittelen tutustumaan muihinkin ratoihin. Esimerkiksi Hämeenlinnan raunioradalle pääsee vierailemaan jos siitä vain sopii etukäteen. Vierailut toisten seurojen raunioilla tuovat harrastukseen syvyyttä - koira oppii toimimaan hyvin alueesta riippumatta ja pääsee treenaamaan vierailla maalimiehillä! Toivottavasti Hämeenlinnalaiset jaksavat järjestää jatkoleirin. Minä ja Sissi ainakin odotamme sitä tassut pystyssä!

Kirjoittanut Eeva Salminen

Lisää Eevan juttuja lemmikeistään voit lukea Sissin kotisivuilta http://www.ketkun.info